SUOSITUT

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi

VALITUT

Ladataan videota...
Joulurauhan julistus periytyy Ruotsi-Suomen hallitsijalta Birger-jaarlilta (n. 1200-1266). Hän aloitti kehityksen kohti oikeusvaltiota, jolloin oloja tehtiin turvallisemmiksi. Videolla joulurauha julistetaan v. 2014.

Keskiajan Euroopassa voitiin ihmisiä tiedottaa vain kaupungeissa lukemalla julistuksia. Joulurauha kuului tilannerauhoihin kuten markkina- ja käräjärauha. Koska Raamattu kielsi pyhätyöt, esi-isämme ymmärsivät, että vapaa-aika altisti levottomuuksille kuten nykyäänkin. Joulunvietto kokoaa ihmisiä yhteen, jolloin jännitteet purkautuvat mm. pahoinpitelyinä.

Joulurauhan julistamisen historiaa

Erityisesti Ruotsin vallan aikana kaikenlaiset uudet keksinnöt saapuivat Turun kautta Suomeen. Joulurauhan julistaminen Turussa 1200-luvun lopulta on lähes katkeamattomana säilynyt ainutlaatuinen perinne, joka ei ole säilynyt muualla. Joulurauha luettiin suomeksi ensi kerran 1711. Pahimpina kriisiaikoina 1721, 1809-15 ja 1939 tilaisuutta ei ole järjestetty. Joulurauhan julistus on radioitu vuodesta 1935 ja televisioitu vuodesta 1983 lähtien. Koronan vuoksi joulurauha julistettiin ilman yleisöä 2020-2021. Nykyään joulurauhan julistusta voi seurata kaikkialla maailmassa 24.12. Kello 11.55 UTC+2.

Joulurauhan tekstit ja Luostarinmäen puutalot vievät meidät vuosisatojen taakse

Jouluaatosta loppiaiseen 6.1. / Nuutin päivään 13.1. tehdyistä rikoksista rangaistiin kaksi kertaa ankarammin kuin muulloin Molemmista päättymisajoista löytyy merkintöjä. Kaarle-herttua, joka toimi kuninkaana 1604-1611 nimellä Kaarle IX antoi suomen kielen näkyä omassa Turun joulurauhan julistuksessaan:

Hänen Cuningalisen Maijestetins, Sen Suriwaldian ja corckiast syndynen förstin ja herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan ja caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille että oudoille, ylimäisille että alimaisille, Rickahille että köyhille yxi iloinen Joulu ja Joulun rauha; Sentähden andawat Borgmestari ja Radi täsä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon culeman Jumalan pyhä Sana, josa meilen edespannan se hyödytyss ja autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran Jesuxen Christuxen iloisesta syndymästä. Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin miös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömmist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, Jotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa. Jos jocu miös Rijdoja ia tappeluxia matkan saattapi tällä Joulun juhlalle, sen pitä ensistä Jouhlun rauhan rickomisest maxaman 40 marcka sacko ia sitte idzecungin rickoxen edest Ruodzin lain jälken rangaistettaman.

Alkuperäisessä joulurauhasa kieltolistalle joutuivat ylensyönti, juopottelu, väkivaltaisuus kotona, pellolla tai niityllä, melskaaminen ja muu rauhaton käytös, tanssit, luvattomat yöreissut ja sarvipäisten joukkoon määritelty joulupukki. Lisäksi kehotettiin kuulemaan Jumalan sanaa, varoitettiin tulipalovaarasta ja lopuksi yleisesti kehotettiin ottamaan vaari hyvistä neuvoista. Alkuperäisversio oli sekä ankarampi että yksityiskohtaisempi kuin kuningatar Kristiinan 1640-luvun käskykirje, johon nykyversion vuodelta 1956 uskotaan pohjautuvan. Käskykirje tuhoutui Turun palossa v. 1827.

Tästä Pohjoismaiden suurimmasta kaupunkipalosta ainoana yhtenäisenä puutaloalueena säilyi Luostarinmäen museokortteli. Vartiovuoren kalliot pelastivat mäen päälle rakennetut käsityöläisten puutalot, joiden aika on pysähtynyt yli 200 vuotta sitten. Rakennukset kuvaavat hyvin myös niiden syntyaikaa vanhempaa historiaa. Alue on koko maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen arvokas, koska 18 puutalokorttelia 14 pihoineen ja yli 30 puutaloineen sijaitsee alkuperäisellä paikallaan.

Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo

Katkelma kuningatar Kristiinan käskykirjeestä vuodelta 1649:

Sitten tahtoo Hänen Korkeastimainittava Kuninkaallinen Majesteettinsa vakavasti saada kielletyksi kaikki Viini- ja Olueenlaskijat anniskelemasta tänä juhla-aikana viiniä, olutta taikka paloviinaa Messujen ja Jumalanpalveluksen aikana taikka iltaisin kellon lyötyä yhdeksän joka sellaisesta teosta tavataan, on siitä aivan ankarasti sakotettava ja rangaistava.

Vanhin säilynyt joulurauhan julistus periytyy vuodelta 1834, minkä maistraatin sihteeri kirjoitti muististaan. Julistuksella ei ole ollut enää vuoden 1889 jälkeen mitään oikeudellista merkitystä. Vuonna 1956 taiteilija Tauno Torpo koristeli tekstin pergamentille keskiaikaiseen tyyliin, johon hän liitti Turun kaupungin sinetin kopion vuodelta 1309. Hän on piirtänyt myös joulurauhan julistuksessa Brinkkalan talon parvekkeen punaisessa kankaassa näkyvän Turun nykyisen virallisen vaakunan. Sekin perustuu samaan Turun vanhimpaan säilyneeseen sinettiin, jossa A-kirjain symboloi kaupungin latinankielistä nimeä Aboa ja M Mariaa. Liljat symboloivat puhdasta Neitsyt Mariaa, jolle Turun tuomiokirkko on pyhitetty.

Joulurauhan julistus

Ennen varsinaista joulurauhan julistusta Laivaston soittokunta ja Mieskuoro Laulun ystävät esittävät joululauluja.

1. Tilaisuus alkaa Lutherin virrellä Jumala ompi linnamme tuli tavaksi vuonna 1903 Suomen venäläistämiskausien ollessa pahimmilllaan.

I. Säkeistö

Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan,

on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.

Se vanha vainooja, kavala, kauhea,

on kiivas, kiukkuinen ja julma, hirmuinen.

Vain Herra hänet voittaa.

IV. Säkeistö

Se sana seisoo vahvana, ne ei voi sitä kestää.

Kun kanssamme on Jumala, ken meiltä voiton estää?

Jos veis he henkemme, osamme, onnemme,

ne heidän olkohon, vaan meidän iät on

Jumalan valtakunta.

2. Kello lyö 12 Turun Tuomiokirkossa, joka kansallispyhättönä on Suomen arvokkain rakennus. Turku toimii edelleen Suomen hengellisenä keskuksena. Yleisradio aloitti lyöntien radioinnin Karjalan kannaksen taistelujen aikaan kesäkuussa 1944.

3. Laivaston Soittokunta soittaa alkufanfaarin Marsalkan hopeatorvista. Ne soivat sotavuosina elokuvateattereissa puolustusvoimien katsausten tunnusmusiikkina ja radion asemiesiltojen alkukappaleena. Soittokunnan lipussa on Suomen värit eli valkoinen ankkuri sinisellä pohjalla.

4. JOULURAUHA JULISTETAAN 24.12. kello 12 suomeksi ja ruotsiksi:

Huomenna, jos Jumala suo,

on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;

ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha

kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään

sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,

sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla

taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,

on raskauttavien asiainhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen,

jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

Åbo julfred

I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest;
och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden,
med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira,
och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande,
emedan den, som häremot bryter samt julhögtiden
genom något olagligt eller otillbörligt förfarande oskärar,
gör sig under försvårande omständigheter förfallen till det straff,
lag och författningar för varje brott och överträdelse särskilt påbjuda.
Slutligen tillönskas stadens samtliga invånare en fröjdefull julhelg.

The Christmas Peace Declaration

Tomorrow, God willing,
is the graceful celebration of the birth of our Lord and Saviour;

and thus is declared a peaceful Christmas time to all, by advising devotion and to behave otherwise quietly and peacefully,

because he who breaks this peace and violates the peace of Christmas by any illegal or improper behaviour shall under aggravating circumstances be guilty and punished according to what the law and statutes prescribe for each and every offence separately.

Finally, a joyous Christmas feast is wished to all inhabitants of the city! 

Pojat ja miehet ottavat lakit pois ennen Maamme-laulua.

5. Vuodesta 1895 alkaen on laulettu Maamme-laulu.

Ensimmäinen säkeistö esitetään sekä suomeksi että ruotsiksi ja viimeinen säkeistö suomeksi niin, että tummennetut kohdat lauletaan kahdesti:

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

soi, sana kultainen!

2x Ei laaksoa, ei kukkulaa,

ei vettä rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen,

maa kallis isien!

Vårt land, vårt land, vårt fosterland,

Ljud högt, o dyra ord!

2x Ej lyfts en höjd mot himlens rand,

Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,

Mer älskad än vår bygd i nord,

Än våra fäders jord.

Sun kukoistukses kuorestaan

kerrankin puhkeaa,

2x Viel lempemme saa nousemaan

sun toivos, riemus loistossaan,

ja kerran, laulus synnyinmaa

korkeemman kaiun saa.

6. Laivaston soittokunta soittaa Porilaisten marssin.

Selostaja Pekka Tiilikaisen aloitteesta Yle on soittanut  Porilaisten marssin suomalaisen olympiavoiton jälkeen vuodesta 1948. Se saatetaan esittää myös jonkun muun erityisen suomalaistapahtuman kunniaksi.

7. Yleisö antaa loppuaplodit.

Debattia joulurauhasta

Itsessään joulurauhan julistus oli alkujaan eurooppalainen tapa. Luther kirjoitti virren Jumala ompi linnamme 1520-luvulla, jolloin Keski-Eurooppaa uhkasivat turkkilaiset. Siitä tuli uskonpuhdistuksen kannattajien tunnuslaulu.

1800-luvun kuluessa tuli mukaan kansallismielistä sisältöä, kuten Porilaisten sotilasmarssi, koska tuolloin haluttiin vahvistaa Venäjän vallan alla suomalaista kansallistunnetta. Porilaisten sotilasmarssi periytyi Napoleonilta. Joidenkin mielestä joulun sanoma ei tunne kansallisia rajoja eikä rauhan sanomaan kuulu sotilaalliset elementit. Toisaalta ensimmäisen maailmansodan aikaan 1914 joulun sanoma aikaansai länsirintamalle aselevon useiksi päiviksi.

Maamme-laulun säveltäjä oli hampurilaissyntyinen Fredrik Pacius, sanoittaja Runebergin äidinkieli oli ruotsi ja pääasiallinen suomentaja oli saksalaiset sukujuuret omannut Julius Krohn. Vuonna 1848 ensiesitettiin Maamme-laulu, mitä voidaan pitää suomalaisen kansallistunteen herättäjänä. Viron ensimmäisiä laulujuhlia vuonna 1869 järjestänyt Johann Voldemar Jannsen pyysi Suomesta kuorolauluja. Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen lähetti hänelle kolme laulua, joista yksi oli Paciuksen säveltämä Maamme-laulu. Jannsen vironsi sävelmän, joka kansan rakastamana nousi kansallislauluksi. Osoittaakseen yhteenkuuluvuutta suomalaisiin ja virolaisiin  myös liiviläiset ottivat vielä saman sävellyksen kansallislaulukseen.

Suomalaista on oikeastaan vain Paavo Cajanderin lopullinen Maamme-laulun suomennos ja Artturi Ropen 1930-luvun alussa säveltämä Sotamarsalkan hopeatorvien alkufanfaari.

Globalisoituvassa maailmassa Turun joulurauhan julistusta voi siis pitää jo valmiiksi kansainvälisenä.

Muita joulurauhoja eläimille ja liikenteeseen

Joulurauhoja julistetaan nykyään taas uudelleen monissa Suomen kaupungeissa osan pohjautuessa Turun tekstiin. Suosioon ovat nousseet joulurauhan julistukset eläimille. Myös liikenteeseen on julistettu joulurauha.

Joulurauhan julistus metsän eläimille

Muutaman päivän päästä, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla. Julistetaan siis täten yleinen joulurauha kaikille metsän asukkaille, kehottamalla kaikkia tätä rauhaa kunnioittamaan sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään. Jouluaaton, joulupäivän ja tapaninpäivän aikana älköön kukaan menkö aseen kanssa metsään tai muuten hätyytelkö metsäneläviä, sillä joulurauha on julistettu metsäneläimille tuoksi ajaksi.

Joulurauhan julistus kaikille eläimille

Täten julistetaan kaikille eläimille; Metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille joulurauha. Ja älköön kukaan tulko mistään syystä tämän eläinten joulurauhan rikkojaksi. Sillä se, joka tämän eläinten joulurauhan rikkoo ja eläinten joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Jumalan rauhaa teille kaikille.

Facebook/Luostarinmäki-Klosterbacken
Marseille-luonnonsaippua sopii mm. hygieniaan ja puhdistukseen

Marseille-luonnonsaippua sopii mm. hygieniaan ja puhdistukseen


YHTEYSTIEDOT
DisqusinTietosuoja.
Disqusissa älä myy tietojani.

Kommentit

blog comments powered by Disqus

Banner

Tallenna
Käyttäjän evästevalinnat
Käytämme evästeitä varmistaaksemme parhaan käyttökokemuksen. Jos kiellät evästeet, sivustomme ei ehkä toimi oletetulla tavalla.
Hyväksy kaikki
Kiellä kaikki
Lue lisää
Unknown
Unknown
Hyväksy
Kiellä
Analytics
Näillä välineillä analysoidaan sivuston tehokkuutta ja kerätään tietoja sen toiminnasta.
Google Analytics
Hyväksy
Kiellä
Marketing
Kaupalliseen strategiaan ja etenkin markkinatutkimukseen kohdistettu teknikkakokoelma.
DoubleClick/Google Marketing
Hyväksy
Kiellä
Functional
Nämä apuvälineet antavat Sinulle enemmän toimintoja, kuten jakamisen sosiaalisessa mediassa.
AddThis
Hyväksy
Kiellä